Ekana päivänä kävin perheen maman kanssa tutustumassa itse kaupunkiin. Ainahan sitä on telkkarissa ja kuvissa nähnyt maailman menoa täältäkin puolelta palloa, mutta todellisuus oli hyvin kaukana siitä mitä osasin odottaa. Kai ne oli ne kaikki pienet asiat, kuten äänet ja hajut. Helpoin tästä miljoonakaupungista on kertoa perinteisellä aakkosmenetelmällä. Kuvia ei kaupungilta ikävä kyllä ole, mutta laittelen niitä myöhemmin kun lähden uudestaan kaupungille! Laitan siis edellisen postauksen kuvat tähän.
![]() |
| Heti ekana päivänä mun pieniin punaisiin vansseihin ilmestyi sydäntarra |
K A T H M A N D U A B C
Apinat kiipeili sähköjohdoissa (joita muuten on ihan mahottomat määrät kaikkialla). Ihan kun olisi Korkeasaaressa ollut.. tai ei ehkä sittenkään.
Bensan haju leijuu kaikkialla ja keskusta on niin saastunut, että kaikki näyttää kaukaa katsottuna harmaalta.
Celsiusasteita näyttää mittarin mukaan olevan "vain" 28, mutta kun ynnää määrään kosteusprosentit, niin ei voi paikallaan hikoilematta seistä. Nautiskellaan vielä kun voidaan!
Daamit pukeutuvat perinteisiin nepalilaisiin vaatteisiin, eli värikkääseen pitkään tunikaan ja huiveihin. Ihanaa, värejä ♥
Eläimiä on kaupungissa muitakin kuin apinoita. Koiria on kaikkialla, ja myös pari päivälevolla olevaa lehmää olivat parkkeeranneet itsensä keskelle kävelytietä. Eihän siinä auttanut muu kuin kiertää.
Festivaalikausi on alkamassa, ja pääsen osallistumaan pitkin syksyä juhlaan jos toiseenkin, jiihaa!
Hiekka, ainesosa josta suurin osa teistä on päällystetty. Tiet on koppaisia ja täynnä kivimurskaa. Isoimmat autotiet on päällystetty asfaltilla.
Ilmasto muistuttaa Suomen ilmastoa niiltä osin, että vuodenajat etenevät samassa tahdissa. Elämme siis syksyä (mikä tarkoittaa sateetonta aikaa, 20-28 astetta). Lähden täältä marraskuussa, alkutalvesta, jolloin lämpötilat laskevat öisin alle kymmenen asteen.
Jalkapallo on se juttu - täälläkin. Ylläri.
Kiire on tuntematon käsite tässä(kin) maassa, mutta autoilijoiden ja minnien kärsivällisyys oli kyllä tasan 0. Ihmiset kävelevät niin mahdottoman hitaasti, mikä on vaikeeta tälläselle hötkyilijälle. Pitää vain löytää kaupungin syke..
Lika. Sitä on kaikkialla. Roskia ja törkyä.
Merenantimet haisi koko päivän auringossa maattuaan kyllä niin kamalille, että kolme kuukautta ilman kalaa menee leikiten.
Nepalilaiset hymyilee takaisin, eivät turhia tuijottele (ovat kaiketi tottuneet länkkäreihin) ja ovat mukavia ja ystävällisiä. Puhe on epäsuoraa, joten rivien välistä lukeminen kuuluu asiaan.
Onnellisia ihmisiä näkyy kaikkialla, ihmiset nauravat aidosti, auttavat toisiaan ja hymyilevät toisilleen. Tulee itsellekin hyvä mieli.
Pöperöt. Sillä nimellä kutsuisin paikallisia arkiruokia, jotka koostuu riisistä, keltaisesta liemestä ja sipuli-öljy-chili-linssi-kasvis -mössöstä.
Roskisauto tuli aamulla noutamaan meidän roskat. Tai no, kyseessä oli mies, jonka tavallisen pyörään oli rakennettu jättimäinen kontti/peräkärry, johon pienet roskapussit kerättiin.
Suojatiet.. mitkä suojatiet? Parasta vain lähteä kävelemään kadun yli ilman, että edes ajattelet pysähtyväsi, koska sekoitat koko liikenteen ja saat aikaan ainakin 15 tööttäystä.
TÖÖT! Autolle ja mopolle tööttäys voi tarkoittaa kaikkia seuraavia:
"Vilkku vasempaan/oikeaan."
"Minä tulen eteesi."
"Siihenkö sitte tunget? Etkä varmana tunge!?"
"Väistykää nyt prkl."
"Varokaa kanssa-ajajat, olen kulman takana kääntymässä."
Ullakoiden sijasta jokaisessa talossa on tasakatto, joka on yksi asunnon huoneista. Papa's homessa katolla on keittiö ja ruokailutilat. Kivahan sitä on samalla on iltapalaa popsia ja katsella tähtiä.
Värejä ja kimalletta riittää jokaisessa vaatekaupassa, ja mitä enemmän on blingblingiä, sitä upeammat vaatteesi ovat.
WC:t ovat rehellisesti sanottuna melko kamalia. Tehtyäsi tarpeesi sinun pitää vedellä puhdistaa itsesi käyttäen vasenta kättäsi. Oikea käsi on puhdas "ruokailukäsi".
Yö saapuu kello 18.30, jonka jälkeen kadut hiljenevät pikkuhiljaa ja kaikki menevät nukkumaan yhdeksän ja kymmenen välillä. Kaikki nousevat viimeistään viideltä, jolloin aurinko nousee ja kukot kiljuu koko kylän hereille.
Seuraavassa postauksessa hieman minun arjesta, kuhan pääsen kuvoihin paremmin mukaan.
![]() |
| Niitä iänikusia johtoja ja kattotasanteita |




Ei kommentteja:
Lähetä kommentti